HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Proteiini, virtsasta

2519 U -Prot

Tiedustelut

HUSLAB Asiakasneuvonta, p. (09) 471 72579. Päivystysajan tiedustelut, p. (09) 471 72645.

Yhteyshenkilöt

kemisti Tero Pihlajamaa: tero.pihlajamaaathus.fi / 040 6216937 ja lääkäri Tapio Lahtiharju: tapio.lahtiharjuathus.fi / 0401447947

Indikaatiot

Munuaisten toiminnan tutkiminen virtsan proteiinipitoisuuden perusteella. Kertanäytteen diureesivaihtelun vuoksi varmempi tulos saadaan tutkimuksesta 2513 dU-Prot tai 3663 cU-Prot.

Näyteastia

Virtsaputki lisäaineeton 4 ml

Näyte

4 ml virtsaa, lapset vähintään 1 ml. Kertavirtsa on sekoitettava hyvin ennen näytteen erottamista. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen. Akkreditoitu menetelmä (ei tällä hetkellä Kymenlaakson alueen laboratorioissa).

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Päivittäin

Viitearvot

Kaikki alle 200 mg/l

Tulkinta

Virtsaan erittyy normaalisti niukasti proteiinia,koska glomerulussuodokseen erittyvät, pääosin albumiinia pienemmät proteiinit, reabsorboidaan tubuluksissa.

Proteinuria voi olla prerenaalista, jolloin jonkun plasmaproteiinin pitoisuus on lisääntynyt niin, että normaalisti toimivienkin tubulusten reabsorptiokapasiteetti ylittyy (esim. Bence-Jones-proteinuria, myoglobinuria lihas- tai sydänvauriossa).

Renaalinen proteinuria voi olla glomerulaarista tai tubulaarista. Glomerulaarisessa proteinuriassa (esim. glomerulonefriitti, diabetes mellitus, amyloidoosi, SLE) virtsaan erittyy lieväasteisessa vauriossa pääasiassa alle 100 kD:n proteiineja (albumiini, orosomukoidi, transferriini). Suuremmassa vauriossa (ei-selektiivinen eritys) myös keskisuuret proteiinit kuten immunoglobuliini G läpäisevät glomeruluksen.

Tubulaarinen proteinuria johtuu tubulusten vaurioitumisesta esim. raskasmetallimyrkytyksissä, perinnöllisissä tai hankinnaisisssa tubulussairauksissa. Virtsaan erittyvistä proteiineista suuri osa on tällöin albumiinia pienikokoisempia (mm. alfa-1-mikroglobuliini).

Postrenaalinen proteinuria voi esiintyä esim. virtsateiden tulehduksellisissa sairauksissa. Makroskooppinen hematuria nostaa virtsan proteiinipitoisuutta. Ns. ortostaattinen proteinuria tarkoittaa lisääntyneen virtsan proteiinierityksen esiintymistä vain pystyasennossa. Tämä voidaan osoittaa keräämällä erikseen päivä- ja yövirtsa.

Häiriötekijöitä: Aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini, netilmisiini, streptomysiini, tobramysiini) häiritsevät virtsan proteiinin määritysmenetelmää ja voivat aiheuttaa virheellisen korkeita tuloksia.

Huomautuksia

Määritysmenetelmä muuttunut HUS-alueella 25.1.2021 ja Kymenlaakson laboratorioissa 23.3.2022. Tulostaso noussut 20-50 %: viiteylärajan tuntumassa muutos keskimäärin +50%, jonka takia viiteyläraja noussut tasolle 200 mg/l (aiemmin 150 mg/l). Alin vastattava pitoisuus on 60 mg/l (aiemmin 30 mg/l).

Määritys suoritetaan arkisin (ma-pe)automaatiolaboratoriossa, iltaisin sekä viikonloppuisin päivystyslaboratoriossa.

Tutkimus U -Prot päivitetty 06.03.2024 / AN

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 19.04.2024 klo 00:42.