HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-IKG (1690) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67407

Indikaatiot

Hemodynamiikan perusmittaus ja seuranta erityisesti pystyasennon sietokokeen yhteydessä. Nestetasapainon arviointi esim. hemodialyysin tai diureettihoidon aikana. Verenpainepotilaitten lääkehoidon monitorointi. Valtimopuuston jäykkyysmittaus osana kardiovaskulaarisen kokonaisriskin arviointia.

Esivalmistelu

2 tuntia tupakoimatta, 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1 vrk ilman alkoholia.

Suoritus

Tutkittavaan kiinnitetään EKG-elektrodit, impedanssikardiografiaelektrodit ja jatkuvatoiminen sormiverenpainemittari. Potilas lepää mittauksen aikana 15 min tutkimusvuoteella rauhallisesti hengittäen. Kajoamaton tutkimus ei rasita potilasta ja on käytännössä kivuton, kokonaiskesto valmisteluineen 30-40 min.

Menetelmä

Pienienergistä vaihtovirtaa johdetaan rintakehällä ja niskassa olevien elektrodiparien välille ja mitataan reaaliaikaisesti niiden välisen impedanssin muutoksia, mitkä heijastavat sydämen pulsaatiota (verenkierron pulssipletysmografia). Keskeisiä suureita ovat sydämen syketaajuus ja iskutilavuus joista voidaan johtaa sydämen minuuttitilavuus, pulssiaallon etenemisnopeus sekä solun ulkoinen nestemäärä. Verenpainesignaalin avulla voidaan lisäksi määrittää ääreisverenkierron vastus ja sydämen tekemä mekaaninen työ. Poikkeavan hematokriitin ja huomattavan lihavuuden suhteen tehdään laskennallinen korjaus.

Tulkinta

Mittausarvojen suhteesta viitearvoihin voidaan päätellä ovatko sydämen iskutilavuus ja minuuttitilavuus kehon pinta-alaan nähden alentuneet millä on myös ennusteellista merkitystä. Pulssiaallon etenemisnopeuden kasvu viittaa valtimopuuston jäykistymiseen. Nestetilavuuden ja ääreisverenkierron vastuksen lisääntyminen kuormittavat sydäntä ja nestevajaus puolestaan voi aiheuttaa hypotensiota. Pystyasennon sietokokeessa hemodynamiikkaseurannalla pyritään selvittämään neurokardiogeenisen kollapsin tarkka mekanismi.

Mittausta voivat häiritä hemodynaamisesti merkittävät sydämen oikovirtaukset tai läppäviat, erityisesti aorttavuoto. Nopeat rytmihäiriöt vaikeuttavat tulkintaa. Kohonnut keuhkovaltimopaine tai keskuslaskimopaine voi aiheuttaa virhetulkintoja, samoin kehon sisäiset runsaat veri- tai nestekertymät. Sydämen minuuttitilavuusmittauksen luotettavuudesta hyperdynaamisissa tiloissa ei ole tietoa. Nestemäärän arvioinnissa sekoittavina tekijöinä ovat huomattavan poikkeava kehon rasvan tai lihaskudoksen määrä. Menetelmää ei ole testattu lapsilla.

Kirjallisuus: Kööbi T. Non-invasive cardiac output determination: state of the art. Curr Opin Anesthesiology 1999:12:9-13. Järvelä K, Koskinen M, Kööbi T. Effects of hypertonic saline (7.5 %) on extracellular fluid volumes in healthy volunteers. Anesthesia 2003:58:878-881.