Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
| 4568 | fP-Trigly |
Meilahden sairaalan laboratorio, puh. kanslia (09) 471 72579, työpiste 74304
kemisti Aija Helin: aija.helin
hus.fi / (09) 471 73846 / 050 427 2475 ja lääkäri Lasse Uotila: lasse.uotila
hus.fi / (09) 471 74306 / 050 427 1548
Hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoidon seuranta. Koronaaritaudin riskin arviointi.
Paasto yli yön (12 tuntia) ennen näytteenottoa välttämätön. Mikäli potilas on syönyt, ei näytettä oteta, vaan potilas ohjataan uudelleen näytteenottoon riittävän paastoajan kuluttua. Tyypin I diabeetikoilta ei kuitenkaan vaadita paastoa. Näytteenottaja kysyy potilaalta, onko hän aterioinut. Jos potilas on syönyt, näytteenoton kuittauksen yhteydessä lisätään kommentti "Ei paastonäyte" (vakiolausunto EIP).
Li-hepariiniputki 5 ml
0.5 ml Li-hepariiniplasmaa, pienillä lapsilla vähintään 0.1 ml. Näyte säilyy jääkaapissa viikon ajan. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Lipeemistä näytettä ei saa kirkastaa.
Fotometrinen, entsymaattinen. Akkreditoitu menetelmä.
Päivittäin
Samana päivänä
| lapset, 0 - 12 kk | 0.34 - 1.24 | mmol/l |
| lapset, 13 kk - 9 v | 0.31 - 1.46 | mmol/l |
| lapset, 10 - 13 v | 0.27 - 1.64 | mmol/l |
| pojat 14 - 15 v | 0.38 - 1.86 | mmol/l |
| tytöt 14 - 15 v | 0.43 - 1.52 | mmol/l |
| lapset, 16 -17 v | 0.38 - 1.58 | mmol/l |
| tavoitearvo alkaen 18 v | alle 2.0 | mmol/l |
Uudet pohjoismaisen NORIP-projektin (Nordic Reference Interval Project) tulosten mukaiset aikuisten viitearvot otettiin käyttöön 29.4.2004. Menetelmä ja sen tulostaso säilyivät ennallaan. Viitealue aikuisilla alkaen 18 v. NORIP-tutkimuksen mukaan: 0.45 - 2.60 mmol/l.
18 v täyttäneillä käytetään Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n Käypä hoito -suosituksen (2009) mukaista tavoitearvoa alle 2.0 mmol/l.
Tutkimusta käytetään potilaan lipidistatuksen selvittämiseen. Aterian jälkeen suuri osa plasman triglyserideistä on peräisin kylomikroneista, mutta paastonäytteessä (yli 12 tunnin paasto) normaalihenkilön plasmassa ei ole kylomikroneja. Tällöin pääosa triglyserideistä on maksan syntetisoimassa VLDL-fraktiossa.
Mikäli paaston jälkeinen triglyseridiarvo on selvästi koholla (yli 5-10 mmol/l tai korkeampi), on kyseessä usein geneettinen primaarinen hyperlipidemia, joissa korkeita triglyseridipitoisuuksia (jopa 50-100 mmol/l) esiintyy erityisesti tyypeissä I (primaarinen hyperkylomikronemia) ja V, joiden taustalla on lipoproteiinilipaasin tai sen kofaktorin apoproteiini CII:n puutos. Melko korkeita pitoisuuksia (yleensä ei yli 10 mmol/l) esiintyy myös tyypeissä IV (familiaalinen hypertriglyseridemia), IIb ja III. Plasman triglyseridipitoisuuteen yli 5-10 mmol/l liittyy lisääntynyt haimatulehduksen vaara.
Sekundaarinen kohonnut triglyseridiarvo (yleensä 2-5 mmol/l) voi liittyä mm. seuraaviin tiloihin: alkoholismi erityisesti, kun käyttö on johtanut rasvamaksaan tai kirroosiin, (mutta yksikin runsas alkoholin käyttö voi nostaa triglyseridiarvoa useiden vuorokausien ajaksi), hypotyreoosi, metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes mellitus, lihavuus, munuaisten vajaatoiminta, sappitieobstruktio, akuutti pankreatiitti, paraproteinemia ja kihti. Lääkkeistä diureetit suurina annoksina, beetasalpaajat ja estrogeenit (e-pillerit) voivat nostaa triglyseridipitoisuutta.
Matala triglyseridiarvo voi liittyä hypertyreoosiin, malabsorptioon, aliravitsemukseen, maksavaurioon tai geneettisiin puutostiloihin (hypobetalipoproteinemia, abetalipoproteinemia).
Päivitetty 01.09.2010 / LU