Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
| 4488 | Pt-Iho-R3 |
KLF-laboratorio Hyvinkää (019) 458 72758, KLF- ja isotooppilaboratorio Jorvi (09) 471 82020
lääkäri Vesa Järvinen: vesa.jarvinen
hus.fi / (019) 458 72750 ja lääkäri Arja Uusitalo: arja.uusitalo
hus.fi / 050 428 4746
Ihopistokoe eli prick-testi on atooppisen allergian perustutkimus ja se voidaan tehdä kaikenikäisille potilaille. Yhdellä testikerralla voidaan tutkia samanaikaisesti suuri joukko allergeeneja. Ihokokeita tarvitaan erityisesti hengitystieallergian (astma, allerginen nuha) diagnostiikassa. Testeillä selvitetään myös silmän sidekalvontulehduksen, atooppisen ihottuman (maitorupi, taiveihottuma) sekä nokkosihottuman mahdollisia aiheuttajia tai pahentajia.
Luotettavan tuloksen saamiseksi ei saa käyttää antihistamiinivalmisteita tai muita allergialääkkeitä ennen tutkimusta (ks. kohta "Lääkerajoitukset"). Ihopistokoe tehdään terveelle iholle. Käsivarsissa ei saa olla merkittävää ihottumaa. Perusvoiteiden käyttö käsivarsiin tulee lopettaa 24 tuntia ennen testiä. Muut lääkkeet voi ottaa normaalisti.
Kortisonivoiteiden käyttö käsivarsiin tulee lopettaa 3 vuorokautta ennen testiä. Antihistamiinilääkitys tulee lopettaa 5-7 vrk ennen testiä. Myös muut immunomodulatoriset aineet on huomioitava lääkerajoituksia ohjattaessa. Systeemisellä kortisonilääkityksellä on vain vähäinen vaikutus.
Testissä tutkittavaksi määrätyt aineet laitetaan uutepulloista tippoina (on myös poikkeuksia) kyynärvarren sisäsivuille tai selkään numeroteipeillä merkittyihin kohtiin. Ihopisto tehdään terävällä kärjellä, joka painetaan kohtisuoraan pisaran läpi ihon pintakerrokseen. Testitulos luetaan 15 minuutin kuluttua. Testattavia allergeeneja on perussarjassa 12 kpl, ja niiden lisäksi histamiinihydrokloridi ja perusliuos (negatiivinen kontrolli).
Ihokoetta käytetään IgE-välitteisen allergian osoittamiseen. Testi perustuu siihen, että ihossa on runsaasti syöttösoluja, jotka sitovat IgE-vasta-aineita. Ihopistokokeessa allergeeni saatetaan verinahkaan, jossa se sitoutuu kahteen syöttösolun pintaan kiinnittyneeseen IgE-molekyyliin. Tästä seuraa solukalvon aktivoituminen, joka mm. johtaa histamiinin vapautumiseen, ja aiheuttaa iholle nokkospaukaman (urtica).
Tulokset ilmoitetaan testikaavakkeella. Tulos ilmoitetaan paukaman halkaisijana (mm), joka on täysin pyöreässä paukamassa yksi mitta, mutta soikiomaisessa paukaman pisimmän halkaisijan ja sitä vastaan kohtisuoran keskiarvo. Testin toimivuus ja positiivisuus edellyttävät, että histamiinipaukama on keskihalkaisijamitaltaan yli 3 mm suurempi kuin negatiivinen kontrolli (perusliuos). Positiivinen tulos testattavalla allergeenilla edellyttää paukamaa, jonka keskihalkaisijan läpimitta on yli 3 mm edellyttäen, että negatiivinen kontrolli on negatiivinen.
Iholla saattaa olla taipumus paukamointiin, jolloin kaikissa testikohdissa on paukama, ja tulos on epäluotettava. Mikäli histamiinireaktio jää pieneksi (alle 3 mm), on koe syytä uusia myöhemmin ja tarkistaa testiin mahdollisesti vaikuttaneet seikat. Muu lääkitys voi vaikuttaa tulokseen, esim. psyykelääkkeiden käytön yhteydessä reaktiivisuus voi heikentyä.
Päivitetty 10.12.2010 / TK