Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
Vankomysiini, seerumista
| 3277 | S -VAN |
Tiedustelut
Meilahden sairaalan laboratorio, p. (09) 471 72645
Yhteyshenkilöt
lääkäri Janne Backman: janne.backman
hus.fi / (09) 471 73914 / (09) 471 73314 ja kemisti Annukka Mäki: annukka.makihus.fi / (09) 471 72573 / 050 427 9201
Indikaatiot
Vankomysiinihoidon seuranta.
Esivalmistelu
Minimipitoisuutta varten näyte otetaan 1- – 15 minuuttia ennen lääkeinfuusiota ja huippupitoisuutta varten 15 minuutin kuluttua hitaan (enintään 1 g vankomysiiniä tunnissa) infuusion loppumisesta. Jos pyyntöä ei tehdä suoraan atk-järjestelmään, lähetteeseen tulee merkitä lääkkeen edellinen ottoajankohta ja annos sekä soveltuvin osin muu lääkitys.
Näyteastia
Seerumi-geeliputki 5 ml
Näyte
0.5 ml seerumia. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.
Menetelmä
Fluoresenssipolarisaatioon perustuva immunomääritys (FPIA). Akkreditoitu menetelmä.
Tekotiheys
Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina.
Tulokset valmiina
Samana päivänä
Tulkinta
Viitearvot:
Minimipitoisuus(annostelu kahdesti tai neljästi vuorokaudessa):
5 – 15 mg/l
Huippupitoisuus:
2 annosta vuorokaudessa, alle 70 mg/l 4 annosta vuorokaudessa, 20 – 50 mg/l
Pitoisuusmäärityksiä ei yleensä tarvita lyhytaikaisessa hoidossa, jos potilaan munuaisfunktio on normaali. Pitoisuusmääritykset ovat hyödyllisiä etenkin, jos potilas saa muita munuaistoksisia lääkkeitä, munuaisfunktio on alentunut tai vaihtelee suuresti tai jos vankomysiiniä käytetään suurina annoksina poikkeuksellisessa indikaatiossa. Ensisijaisesti määritetään vankomysiinin minimipitoisuus, joka useimmiten antaa riittävän hyvän kuvan myös huippupitoisuudesta. Huippupitoisuuden määrittäminen ei yleensä ole tarpeen.
Farmakokinetiikka: Vankomysiini imeytyy huonosti suolistosta, minkä vuoksi systeemi- infektioiden hoidossa käytetään parenteraalista annostelua. Vankomysiini erittyy muuttumattomana virtsaan. Eliminaation puoliintumisaika on nuorilla, terveillä henkilöillä 5 – 11 tuntia. Munuaisten toiminnan heikentyessä (esim. vanhuksilla) puoliintumisaika voi pidentyä jopa 15 tuntiin. Lapsilla puoliintumisaika on 2 – 3 tuntia ja imeväisillä 6 – 10 tuntia.
Yhteisvaikutukset: Muut munuaistoksiset lääkeaineet (esim. amfoterisiini B, aminoglykosidit, furosemidi, sisplatiini ja tulehduskipulääkkeet) voivat lisätä alttiutta munuaisvauriolle.
Toksisuus: Mahdollisia haittavaikutuksia ovat oto- ja nefrotoksisuus, neutropenia, trombosytopenia, tromboflebiitti sekä nopean infuusion jälkeen allergiset reaktiot (anafylaksia).
Päivitetty 23.05.2008 / AM