Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
Tobramysiini, seerumista
| 2744 | S -TOB |
Tiedustelut
Meilahden sairaalan laboratorio, p. (09) 471 72645
Yhteyshenkilöt
lääkäri Janne Backman: janne.backman
hus.fi / (09) 471 73914 / (09) 471 73314 ja kemisti Annukka Mäki: annukka.makihus.fi / (09) 471 72573 / 050 427 9201
Indikaatiot
Tobramysiinihoidon seuranta.
Esivalmistelu
Minimipitoisuutta varten näyte otetaan 1 – 15 minuuttia ennen lääkeinfuusiota ja huippupitoisuutta varten 15 minuutin kuluttua infuusion loppumisesta. Jos pyyntöä ei tehdä suoraan atk-järjestelmään, lähetteeseen tulee merkitä lääkkeen edellinen ottoajankohta ja annos sekä soveltuvin osin muu lääkitys.
Näyteastia
Seerumi-geeliputki 5 ml
Näyte
1 ml seerumia, lapset vähintään 0.2 ml. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.
Menetelmä
Fluoresenssipolarisaatioon perustuva immunomääritys (FPIA). Akkreditoitu menetelmä.
Tekotiheys
Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina
Tulkinta
Viitearvot
Minimipitoisuus: 1 annos vuorokaudessa, ei mitattavissa. 3 annosta vuorokaudessa, alle 2 mg/l.
Huippupitoisuus: 1 annos vuorokaudessa, 15 – 20 mg/l.
Haittavaikutusriski lisääntyy, mikäli minimipitoisuus ylittää 2 mg/l annosteltaessa tobramysiiniä kolmasti vuorokaudessa tai jos minimipitoisuus on mitattavissa kerran vuorokaudessa annosteltaessa. Minimipitoisuus määritetään vähintään kerran viikossa ja jos se on liian korkea, harvennetaan tobramysiinin annosväliä tai pienennetään annosta. Minimipitoisuuden määrittäminen on aiheellista aina, jos seerumin kreatiniinipitoisuus nousee viitealueen yläpuolelle. Huippupitoisuuden määrittäminen ei ole normaalisti tarpeen.
Farmakokinetiikka: Tobramysiini erittyy muuttumattomana virtsaan. Eliminaation puoliintumisaika on nuorilla, terveillä henkilöillä 0.5 – 3 tuntia; vanhuksilla ja munuaisten toiminnan heikentyessä puoliintumisaika voi pidentyä jopa 15 tuntiin.
Yhteisvaikutukset: Muut munuaistoksiset lääkeaineet (esim. muut aminoglykosidit, amfoterisiini B, furosemidi, tulehduskipulääkkeet, sisplatiini ja vankomysiini) voivat altistaa munuaisvauriolle.
Toksisuus: Pitkäaikainen suuriannoksinen hoito, yhteiskäyttö muiden toksisten aineiden kanssa tai munuaisten vajaatoiminta lisäävät oto- ja nefrotoksisuuden riskiä. Parkinsonin tautia tai myastenia gravista sairastavilla potilailla tobramysiini voi estää hermolihasfunktiota kuraren tavoin.
Päivitetty 08.09.2006 / AM